Tässäkin kirjassa on taas erinomainen juoni, joka pysyy hyvin hanskassa, vaikka aihepiiri onkin karu. Harmikseni minulla on enää yksi Petäjämäki lukematta. Toivottavasti niitä tulee lisää. Laatikaisen naisseikkailut ovat pahasti vaiheessa, ylikonstaapeli ei osaa vakiintua, vaan kärkkyy koko ajan aidan toiselle puolelle. Petäjämäen tytär Sonja on jo yläkoululainen ja komisarion elämä uuden vaimokkeen kanssa auvoisen tasaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti