Anna sairastaa agorafobiaa, eli hän ei voi poistua kotoaan lainkaan. Aikansa kuluksi Anna on kunnon naapurikyttääjä, ja kyllähän sen arvaa, mitä naapurit siitä tykkäävät. Klassiseen tapaan hän tietenkin näkee myös murhan kyttäillessään.
Naapurit ramppaavat Annan luona, ja poistuupa hän pari kertaa kotoaankin. Seuraa hänellä siis riittää. Vähitellen selviää, mikä on aiheuttanut Annan agorafobian. Naapureistakin paljastuu kaikenlaista.
Kokonaisuudessaan kirja on kuitenkin varsin yllätyksetön. Sujuvasti kirjoitettu toki, mutta jotenkin lattea. Kun päähenkilö on alkoholin suurkuluttaja ja lääkkeiden väärinkäyttäjä, on ilmeistä, että osa juonesta perustuu päähenkilön epäluotettavuuteen. Sitten vaan jännäillään, mikä ei ole totta.
Päiväkirjamaiseen rakenteeseen saadaan kivasti lisää volyymia uhraamalla jokaisen uuden luvun aloitukselle tyhjä aukeama.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti