Olen lukenut Milly Johnsonilta aiemmin kesäisen kirjan Teetä auringonkukkien kahvilassa ja joulukirjan Kirsikoita ja joulun taikaa. Kaikkien joulujen äidin laitoin varaukseen ennen viime joulua ja sain sen joskus kevätalven puolella. Koska ei ollut yhtään jouluinen olo, olen pantannut kirjaa tähän pisteeseen saakka. Kirjaa ei voi enää uusia, vaan se on luettava ja palautettava. Kohtahan on taas joulu, joten miksikäs ei. Olenpahan lukenut ainakin yhden joulukirjan tänä vuonna.
Kirjan juoni on ilmeinen ja etenee yllätyksittä. Heti alusta lähtien on selvää, mitä kirjassa tulee tapahtumaan. Johnsonille tuttuun tapaan on taas kourallinen keskeisiä henkilöitä, naisia, jotka huomaavat olevansa raskaana vastoin odotuksiaan. Kylän neuvolahenkilökunta on keksinyt järjestää Joulupullakerho-nimellä kulkevia, vapaaehtoisia säännöllisiä tapaamisia ensi kertaa raskaana oleville naisille.
Yksi raskaana olevista naisista omistaa miehensä kanssa paukkukaramellitehtaan. Kirjassa kerrotaan seikkaperäisesti paukkukaramellien valmistamisesta. Tämä on suomalaiselle vähän outo konsepti. Etenkin se, miten monien mielestä kirjassa paukkukaramellit kuuluvat jouluun, juhliin tai uuteenvuoteen.
Ajattelin lukea kirjaa jonkin matkaa ja jättää sen sitten kesken, jos ei se lähde vetämään. Ennen kuin huomasinkaan, olin jo puolessavälissä. Vaikka kirjassa ei ihmeitä tapahdu, on naisten raskausaikaa hauska seurata. Kirja tosiaan seuraa koko raskausaikaa, eli tapahtumat alkavat jo kesästä. Varsinaista joulusisältöä tarinassa on niukalti. Paksu kirja, mutta nopeasti luettu.
Loppusanoissa vihjataan, että osa henkilöistä on esiintynyt aiemmissa kirjoissakin. Valitettavasti minulla ei ole niistä, jotka olen lukenut, enää mitään muistikuvia.
Suomentanut Irma Rissanen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti