Olen aiemmin lukenut Norebäckin Sano että olet minun, eikä se herättänyt suuria tunteita. Nadia sen sijaan koukutti alusta asti, vaikka sen aihepiiri ei olekaan minulle mieluisimpia. Norebäck onnistuu luomaan aidon tuntuisen vankilamiljöön.
Linda Andersson on naisvankilassa, koska hän on tappanut miehensä. Omasta mielestään Linda on syytön, mutta ei voi todistaa sitä. Lindan vankilassa viettämää aikaa kuvataan Lindan silmin, mikä tekee siitä mielenkiintoista. Rutiineista ja säännöistä tulee arkipäivää ja minuus katoaa. Kerran kauan sitten Linda on ollut kansankodin lempilapsi kuuluisan äitinsä kanssa. Nyt hän ei tiedä itsekään, kuka on.
Niin lukijan kuin Lindankin mielestä oikeutta on luettu hatarin perustein. Niinpä onkin jännittävää seurata, saako Linda vääryyden oikaistua ja kuka on kirjan nimihenkilö Nadia. Valitettavasti loppua kohti kiinnostavuus herpaantuu, kun Linda ajautuu yhä enemmän mielensä syvyyksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti