Kohtalainen juoni, mutta kovin kömpelö toteutus. Kokkosen märät päiväunetko lienevät kirjoittuneet kirjan sivuille. Päähenkilönä häärää poliisi Patrik Nora, joka ylennetään tilapäisesti rikostutkijaksi miehistövajauksen takia. Joensuun poliisissa tuntuu olevan noin kolme poliisia, mutta hommat hoituvat silti. Eniten jäi henkilöissä ärsyttämään sihteerikkö, joka ei koskaan sano sanaakaan. Eli ihannenainen: kaataa kahvia ja passaa miehiä.
Patrik Nora on salskea miesten mies, jota muodokkaat, isotissiset naiset piirittävät. Naiset suorastaan itkevät onnesta saadessaan häneltä huomiota. Voi hyvää päivää. Joka yö sankarimme siivittää naisensa tyydytykseen.
Joensuussa tapahtuu murhia. Murhan kulloisenkin kohteen nimi lähetetään poliisille etukäteen anagrammina. Toki kirja on 2000-luvun alkupuolelta, eikä Joensuussa varmaan ollut silloin vielä tietokoneita, mutta anagrammien selvittely-yritykset ovat silti itkettävän avuttomia. Murhaaja saadaan silti kiinni, kun kirjailija oikoo parissa kohdassa ja poliisi noin vain päättelee muutaman jutun, jotta tutkinta etenee.
Tätä ei kannata lukea. Kirjalle on näköjään ilmestynyt yli kymmenen vuotta myöhemmin jatkoa, jossa sama salskea sankari jatkaa uraputkeaan. Pitänee lukea sekin. En ihan saanut Noran sänkypuuhista tarpeekseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti