Junker on tosiaan minä-kertoja, mikä on aika harvinaista dekkareissa. Kirjassa kerrottiin tapahtumista välillä muidenkin näkökulmasta. Pääjuonen ohella kerrottiin joidenkin henkilöiden, rikollisten, aiemman elämän tapahtumia ja välillä oli hankala pysyä kärryillä siitä, ollaanko nykyajassa vai menneisyydessä. Kirjan tapahtumat nivoutuivat uusnatsi-tyyppiseen liikehdintään Ruotsissa. En paljonkaan jaksanut pohtia poliittista osuutta saati ymmärtänyt siitä, mutta muuten kirja oli hyvä.
Kannattaa lukea, ja aloittaa siitä ekasta osasta!
Melkein kirjan kannen kanssa mätsäävä kudin oli samassa kuvassa kirjan kanssa, mutta kuva katosi jonnekin, joten kuvat ovat nyt erillään :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti