Laina kertoo kirjailija Kalle Päätalon ensimmäisestä vaimosta. En ole lukenut yhtään Päätalon kirjaa, mutta tartuin silti Lainaan. Kirja olisi ehkä antanut minulle enemmän, jos olisin lukenut Päätaloni. Iijoki-sarjassa Päätalo kuulemma kirjoittaa ensimmäisestä vaimostaan, jolle hän kirjoissa on antanut nimen Laina.
Timosen Laina on yhdenpäivänromaani, jossa Laina työssään linja-auton rahastajana viettää samalla viimeistä päiväänsä Kallen vihittynä vaimona. Eletään tammikuun viimeistä päivää vuonna 1955. Illalla Kalle muuttaisi pois yhteisestä, itse rakennetusta talosta. Lainan ajatukset palaavat menneisiin, nuoruuden tapahtumiin, Kalleen tutustumiseen, kymmenvuotiseen avioliittoon. Välillä kirjailija vie lukijaa myös ajassa eteenpäin, Lainan vanhuuteen ja hautapaikkaankin. Tämä oli mielestäni vähän hämmentävää. Eihän Laina itse tiedä, mihin hänet haudataan, kuten kirjailijakin toteaa.
Kirjassa on paljon toistoa. Samoja asioita toistellaan pari kertaa peräjälkeen. Jos olisin lukenut Päätalon kirjoja, tietäisin, pyritäänkö tällä hakemaan Päätalon tyyliä.
Hassua kyllä, Lainan tuntema Kalle kirjoittelee vasta iltaisin jaksaessaan juttuja lehtiin. Suuri kirjailija ei ole vielä syntynyt. Kallella on kuitenkin jo kova polte kirjoittamiseen.
Kalle on komea ja kovin naisiin menevä. Tämä aiheuttaa avioparin välille paljon riitoja ja eripuraa. Laina kuitenkin sietää ja antaa anteeksi yhä uudelleen. Vilkkuupa Lainankin silmä komealle Veikolle, mutta Laina ei ole valmis uhraamaan huonoakaan avioliittoa.
Kirja kertoo Lainasta, Kalle Päätalon ensimmäisestä vaimosta, eikä kuitenkaan kerro. Lainan nimi ei ollut oikeasti Laina, eikä Lainan kaikkia ajatuksia tiedä kukaan muu kuin Laina itse. Timonen pyrkii kuitenkin tuomaan Lainan näkökulman elämästä Kalle Päätalon, tulevan kuuluisan kirjailijan kanssa. Kalle oli Lainan ensirakkaus, joka ei koskaan päättynyt, vaikka ero tulikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti