Olen sanaton. Aivan järkyttävää sontaa, mitä Law'n perhe on joutunut kestämään.
Kirja on tositapahtumiin perustuva narratiivinen tietokirja, joka kertoo Law'n perheen kahden pojan peruskoulutaipaleesta kahdeksan vuoden ajalta. Toinen joutui opiskelemaan yhdeksännen luokan kotona kiusaamisen takia, toinen lopulta vaihtoi koulua. Kiusaaminen sai aivan järkyttävät mittasuhteet.
Kaikki alkaa tavanomaisesta (vaikka kiusaaminen ja väkivalta ei koskaan saisi normalisoitua tavanomaiseksi) pelottelusta ja tuuppimisesta kotimatkalla. Vaikka perheen äiti puuttui tilanteeseen heti ja soitti kiusaajien kotiin, kiusaaminen jatkui. Pikku hiljaa kiusaajien määrä lisääntyi ja he liikkuivat isoina laumoina, käyden perheen oven takana ja pihalla uhkailemassa ja kiviä heittelemässä. Kun tilanteet alkoivat eskaloitua, yritti perhe kaikkensa saadakseen apua pojilleen ja kiusaajille.
Kiusaamista tapahtui myös koulussa, jossa sen selvittely ei useinkaan sujunut kovin hyvin. Vaikka koulussa käytettiin selvää väkivaltaa perheen poikaa kohtaan, ei koulu toiminut asianmukaisesti. Koulun toiminta näyttäytyy kirjassa varsin kädettömänä. Toki kiusaamisen huomaaminen ja siihen puuttuminen on yhä vaikeampaa yhä suuremmissa kouluissa, joissa kukaan opettaja ei tunne kaikkia oppilaita. Kasvottoman massan osana on helppo tehdä ilkeyksiä. Silti koulun henkilöstöllä on tiedossaan Opetushallituksen ohjeistus kiusaamistapauksissa toimimiseksi.
Riina Law'lla on puolellaan vahva tausta viestinnästä, sovittelusta ja pedagogiikasta. Hän osaa valita sanansa ja tietää, miten lähestyä vastapuolta kiusaamistapauksia selviteltäessä. Law jaksaa uskomattoman pitkään kohdata kiusaajat ja heidän vanhempansa yhä uudelleen, vaikkei siitä lopulta mitään hyötyä näytä olevan. Lukija voi vain kuvitella, miten heikommilla vuorovaikutustaidoilla varustettu vanhempi pärjäisi tässä suossa. Tapa, jolla Law käsittelee tapahtumia kiusaajien, näiden perheiden, poikiensa ja miehensä kanssa, saa toivomaan vastaavanlaisilla taidoilla varustettuja aikuisia jokaiseen kouluun.
Kirjassa nousee keskeisiksi tekijöiksi erityisesti kaksi kiusaajaa, jotka pelottelevat muutkin osallistumaan kiusaamiseen. On mielenkiintoista ja surullista, miten tämän parivaljakon toimia eivät viranomaisetkaan saa loppumaan. Kirja jääkin pitkäksi aikaa mieleen pyörimään: miten kiusaamisen lopettaminen ei onnistu aikuisilta tai viranomaisiltakaan.
Law kirjoittaa selkeästi ja johdonmukaisesti. Kirjan alussa on selkeästi kerrottu, että henkilöiden nimet on muutettu ja tapahtumia sekoiteltu sen verran, ettei ketään pysty tunnistamaan. Kirjassa on paljon informaatiota, mutta se on ujutettu kertovan tekstin sekaan eikä hidasta lukemista. Kirja onkin nopeasti luettu, koska se ei päästä otteestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti