perjantai 5. marraskuuta 2021

Ninni Schulman: Tervetuloa kotiin

Kirjan alku on jäätävää nimien tykitystä. Ensimmäisessä luvussa mainittiin nimeltä ainakin 27 eri henkilöä, jotka kaikki tulisivat olemaan keskeisissä rooleissa. Koska tässä kirjassa tapahtumien ytimessä on luokkakokous, tietää se väenpaljoutta. Myös poliiseja on vilisemällä, ja muualle siirtyneet kollegatkin palaavat selvittämään tätä tapausta. Vaikuttaa vahvasti siltä, että kaikkien Hagforsin kyläläisten pitää myös päästä mukaan. 

Toinen töksähtelevä asia on, ettei kirjailija paljon briiffaile aiemmista tapahtumista. Ne pitäisi kai muistaa. Poliisi Petra Wilander on ollut sairaana, mutta sairauden laatu jää pitkäksi aikaa arvailun varaan. Vasta loppupuolella mainitaan edellisessä kirjassa ilmaantunut aivokasvain. Lukijalle olisi mukavampaa, jos tällaisetkin asiat voisi lyhyesti mainita heti, kun niihin viitataan. Tästäkin asiasta olen valittanut aiempienkin Schulmanin kirjojen kohdalla.

Olen myös aiemmin todennut toimittaja Magdalena Hanssonin olevan kovin huonosti mieleenpainuva. Vaikka Schulman kertoo henkilöidensä yksityiselämästä paljon, jäävät he vieraiksi, koska tuttuuden kokemusta ei synny. Hän on luonut kaikille tietyn roolin, joka velvoittaa tietynlaiseen käytökseen tilanteesta riippumatta. Magdalena on hysteerikko, poliisi Christer alati tyytymätön jne. 

Kirja etenee kaikesta huolimatta vauhdikkaasti ja tapahtumat pysyvät kiinnostavina, epäilyksistäni huolimatta. Kun on kyse luokkakokouksesta, lienee selvä, että murhien taustalla on koulukiusaaminen tai ainakin kouluaikaiset tapahtumat ja oppilaiden välinen dynamiikka. 




4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Minäkin, vaikkei se ehkä siltä vaikutakaan :D.

      Poista
  2. Huh huh, menisin itse kyllä sekaisin tuollaisesta väkimäärästä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin menin minäkin. Vähitellen palaili mieleen, ketkä pitäisi tunnistaa aiemman perusteella.

      Poista