Tunturi, joka ulvoi on Takamailla-sarjan kolmas osa. Edelliset osat ovat Saari, joka repesi ja Suo, joka upposi. Kukin kirja kertoo itsenäisen tarinan jostain Suomen syrjäseudusta. Tämän sarjan kirjoista olen pitänyt eniten kirjasta Suo, joka upposi.
Tunturi, joka ulvoi on aika raju kirja. Mietin lukiessani, että kirja on ällöttävä ja epäuskottava. ja sen tapahtumat kamalia.
Janita asustelee pohjoisessa talossa, jonka on saanut isältään. Talossa on uima-allas ja kaikki hienoudet, mutta myös niiden mukanaan tuomat ongelmat. Uima-altaasta seuraa hometta, homeesta hometarkastaja, hometarkastajasta vainaja. Janitalla on vähäiset henkiset resurssit asioiden hoitamiseen, mutta paljon intoa ja apua. Janita kun on sellainen kaunokainen, joka kietaisee miehen kuin miehen pikkusormensa ympärille. Ainakin melkein.
Janitan tyhjäpäisyys alkaa kirjan loppupuolella todella ärsyttää, kun vastapainona on toisen ihmisen elämä. Janita voisi pelastaa ihmishenkiä, mutta hän valitsee oman nahkansa.
Ylipäätään kirjassa puuhataan kaikenlaista, mutta asiat menevät enimmäkseen pieleen. Ruumiita syntyy silkasta ymmärtämättömyydestä ja vahingossa. Kirjan pahikset ovat erityisen hulluja ja pahansuopia. Toisaalta vähän kaikki ovat pahiksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti