Kirjaston varatuista kirjoista koostuva pinoni on jatkuvasti huomattavasti lukuaikaani korkeampi. Siitä huolimatta tartuin nyt varausjonon ulkopuoliseen kirjaan, jonka voitin keväällä kirjailijan itsensä järjestämästä arvonnasta. Voitto ilahdutti kovasti, koska tätä kirjaa ei omassa lähikirjastossani ole, ja kirjaston kirjamäärärahat lienevät edelleen olemattomat.
Minulla on ollut sellainen kutina, että West Endin tytöt kannattaisi lukea. Minullahan on myös sen jatko-osa Täydellinen päivä jo odottamassa, samasta arvonnasta saatu sekin. Olin oikeassa, West Endin tytöt kannattaa lukea. Yrityksestäni huolimatta en keksi siitä mitään negatiivista sanottavaa.
Kirjan päähenkilö on Valo Kurki, vanhan tavaran kauppias ja yksityisetsivä, entinen poliisi. Sympaattinen tyyppi, joka nokkelasti selvittää kymmenen vuotta aiemmin murhatun naisen tapauksen. Kirjassa liikutaan sulavasti perinteisten heterosuhteiden ulkopuolella tekemättä siitä sen kummempaa numeroa. Siltä osin kirjassa eletäänkin utopiassa, jossa kukaan ei kyseenalaista toisten valintoja.
Kirja on sujuvaa tekstiä ja sitä on ilo lukea. Sitä ei suorastaan malta laskea käsistään. Näin kesän mentyä, kun luetaan taas lampunvalossa, ilahduttaa myös iso riviväli ja kunnollisen kokoinen fontti. Tyypillisistä tämän ajan dekkareista poiketen kirjassa kulkee vain yksi tarina, päätarina, ilman hämääviä sivujuonteita. Niitä ei kyllä jää kaipaamaankaan. Kirja noudattaa siis selkeän kovaksikeitetyn dekkarin kaavaa, tosin Valo Kurki hääräilee tasapuolisesti vanhan tavaran kauppansa kanssa yksityisetsivähommien ohessa.
Arvaan Gabriel Korven olevan salanimi, koska kirjailijasta ei ole mediassa näkynyt pöhinää. Kirjailijanimi on myös jollain tavalla linjassa kirjan henkilöiden nimien kanssa.
Omakustannekirjaksi West Endin tytöt on ällistyttävän erinomainen. Kustantajien moka, kun eivät ole tarttuneet taitavaan juonenpunojaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti