perjantai 29. marraskuuta 2019

Lucinda Riley: Seitsemän sisarta – Maian tarina

Paljon kirjablogeissa hehkutettu Seitsemän sisarta viimein minunkin kätösissäni. Lapsuudestani muistan Ethel Turnerin jännittävän Seitsemän sisarusta, joka on siis eri kirja.

Tiiliskivimäisen Maian tarinan lukemiseen vierähti ilta jo toinenkin. Riley on keksinyt hienon lähtökohdan: tähdistön ja adoptoidut sisarukset, joista jokaisesta kerrotaan erikseen. Ei lopu tarinoitava aivan heti kesken.

Tavallaan Maian tarina oli mielenkiintoinen, erityisesti pidin Rion valtavan Kristus-patsaan rakentamiseen liittyvästä tarinasta, joka pohjautuu todellisuuteen. Kuitenkin kirja oli jotenkin lattea. Kerronta kulkee eteenpäin kuin juna, huippukohtia on vähänlaisesti tai ne ovat ennalta arvattavia. Sisarusten keskinäisten suhteiden kuvailu jää kovin ohkaiseksi. He ovat kuitenkin eläneet yhdessä koko lapsuutensa ja nuoruutensa, luulisi siitä olevan enemmän sanottavaa. Kun tiedetään, että tulossa on useita jatko-osia, olisi perustukset voinut rakentaa pitävämmälle pohjalle.

Ärsyttävää oli, että Twiningsin English Breakfast (tuotemerkki) oli käännetty englantilaiseksi aamuteeksi.

Kirja on kepeä lukuromaani, ja todennäköisesti tulen lukemaan muutkin osat.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti