Kirja kertoo nuoren pojan katoamisesta. Henkilöitä ilmaantuu koko ajan lisää, ja kaikki ovat lopulta jotenkin kytköksissä toisiinsa. Poliisiharjoittelija Rosi Tikkuri on mielenkiintoinen päähenkilö. Kirjassa puidaan perinteisiä sukulaisten välisiä vihanpitoja: ne eivät suurta syytä vaadi, kunhan itse kokee tulleensa väärin kohdelluksi.
Kirja on hyvin ja vetävästi kirjoitettu. Tapahtumat etenevät vauhdikkaasti ja makuuhuoneessa piipahtelevat niin vanhat ja ryppyiset kuin keski-ikäiset ja ylipainoiset. Tavallisia ihmisiä siis.
Ja mikä oivallus kirjoittajalta! Miten punotaan juoni yhteen kohtuullisella sivumäärällä ja ilman loputtomia sivujuonteita? Tuodaan paikalle meedio, joka puhuu edesmenneiden suulla ja selittää vanhojen kaunojen syyt. Ei ollenkaan niin falskia kuin miltä se kuulostaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti