Pitkästä aikaa täysosuma! Tiivistunnelmainen kirja, joka pitää otteessaan loppuun saakka. Yritin joskus aiemmin lukea Yrsa Sigurðardóttirin kirjan Kolmas merkki, joka on aikamoista huuhaata, enkä sitä sitten jaksanutkaan lukea. En tykkää yliluonnollisista asioista. Mainoksista luin, että Perimässä on eri meininki, ja niin onkin.
Perimän päähenkilöinä ovat komisario Huldar ja lastensuojelun työntekijä Freyja. Huldar on huono naisten kanssa ja tekee naisasioissaan vääriä valintoja, joiden seurauksia saa sitten pelätä. Freyja on topakka ja asiantunteva sosiaalitäti, joka ei kuvia kumartele. Yhdeksi päähenkilöksi kohoaa seitsemänvuotias Margrét, joka kestää yllättävän hyvin elämänsä kamalimman tapahtuman.
Kirjassa on tyyppi, joka murhaa inhottavilla tavoilla viattomia ihmisiä. Murhaajan etsimisen ohella setvitään poliisien ihmissuhteita. Kirja on uskomattoman taitavasti kirjoitettu, eikä murhaajaa kyllä ihan helpolla arvaa, ennen kuin se tarjottimella annetaan. Tällaista lisää!
Kirjan loppu on ihan älyttömän herttainen. Pisteet siitä. Tarina kootaan hyvin kasaan ja taputellaan päälle.
No voi harmi, kun itse löysin kirpputorilta juuri sen Kolmannen merkin. En minäkään jaksa, jos siinä on jotain yliluonnollisuuksia. Mutta hyvä tietää, että tämä kirja on erilainen :)
VastaaPoistaTämä on tosiaan aivan erilainen kuin se Kolmas merkki. Vähän jännitin, meneekö tämäkin huuhaaksi, mutta ei onneksi mennyt :).
VastaaPoista