Pennyn uusin suomennos on taas pehmeäkantinen tiiliskivi täynnä tapahtumia. Tällä kertaa ei ollakaan Three Pinesin kylässä, vaan Quebecin suurkaupungissa. Penny saa silti kaupunginkin tuntumaan kodikkaalta ja vanhanaikaiselta, kuten Three Pinesin kylänkin. Armand Gamache -kirjojen tunnelma on todella viehättävä.
Kuolleet haudoissaan jatkaa siitä, mihin Kuolettava kertomus päättyi, kuten toivoinkin. Aiempia tapahtumia ei kuitenkaan avata kuin pieni murunen kerrallaan, vähitellen. Sûreté du Québecin ylikomisario Armand Gamache on aiempien tapahtumien takia sairauslomalla, kuten hänen alaisensa Jean-Guy Beauvoirkin.
Quebecissa oleskeleva Gamache ajautuu auttamaan kellarista löytyneen ruumiin tapauksen selvittelyssä. Samaan aikaan hän lähettää Beauvoirin lomailemaan Three Pinesiin, jotta tämä voisi jatkaa edellisessä kirjassa tapahtuneen murhan selvittelyä. Gamache pidätti syyllisen jo edellisessä kirjassa, mutta ei ole tyytyväinen työnsä tuloksiin.
Näiden kahden tarinan rinnalla kulkee taustalla koko ajan edellisen kirjan tapahtumien avaaminen. Kaiken taustalla pyörii vielä neljäs juoni: mihin on muinainen suurmies haudattu? Kirja paneutuu huolella Quebecin historiaan ja sen uskonnolliseen taustaan. Luettavaa siis riittää.
Kaikki sujuu hyvin verkkaisesti. Pennyn kerronta on polveilevaa ja hyppelee asiasta kolmanteen, niin että lukijakin välillä tipahtaa kärryiltä. Kirjassa ärsytti ja lukemista hankaloittaa se, että kun luvun keskellä siirrytään toiseen paikkaan ja henkilötkin vaihtuvat, ei sitä ole merkitty mitenkään. Ei edes ylimääräisellä välilyönnillä. Alkuun sain tahkota jonkin aikaa kummallisessa paikanvaihdoksessa, ennen kuin ymmärsin, että tässä tosiaan aihe ja henkilöt vaihtuvat, vaikka kappalejakoa ei ole mitenkään merkitty. Vähitellen siihen tottui, mutta vaati se joka kerran erityishuomiota.
Suomennos on muuten loistava, mutta silmään pisti toistuva ilmaisu "hän olisi pyjamissaan". Vaikka pyjama on englanniksi monikollinen sana, suomeksi se on yksikössä. Pyjamiakin lienee yllä yksi kerrallaan.
Kirjan alkupuolella ihastelin myös hyvää oikolukua. Loppupuolella virheitä olikin sitten jo useampia samalla sivulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti