keskiviikko 17. heinäkuuta 2019

Arne Dahl: Äkkisyvä

Olen vissiin lukenut liian monta samantapaista dekkaria peräkkäin, kun tökkii niin. Tässä kirjassa seikkailee Sam Berger, joka on poliisi, mutta ei kuitenkaan ole poliisi vaan lainsuojaton tai jotain. Ja hänen apurinsa Molly Blom, joka ehkä on vihollisen puolella, ehkä ei. Kauhean sekava kirja alusta asti. Muistaakseni saman sarjan aiemmat kirjatkin ovat olleet omituisia. On joku konkreettinen rikos tai katoaminen, jota selvitellään, mutta on myös monta abstraktia ongelmaa vaikeuttamassa tehtävää. Mitään näistä muista ongelmista ei kunnolla selitetä tai ainakaan minä en saa niistä otetta. Voipi olla myös kiinnostuksen puutetta.

Kaikki on hyvin sekavaa: kuka on hyvä, kuka paha ja kuka kenenkin puolella. Ärsyttää myös, kun koko ajan puhutaan sydänmaista. Ok, aiemman kirjan nimi oli Sydänmaat, ja tiedän kyllä, mitä se tarkoittaa. Mutta sanooko kukaan oikeasti niin? Eikö ennemmin mainita paikan nimi? Esimerkiksi, jos Suomen sydänmaista puhuttaisiin, sanottaisiin vaikka Kainuu tai Itä-Suomi tms. eikä sydänmaat. Joo, olen kirjassa vasta sivulla 79, mutta heräsi jo niin paljon ajatuksia, että piti kirjoitella niitä ylös.

Luettuani kirjan loppuun en edelleenkään keksi mitään positiivista sanottavaa. Kirja tuntui sekavine juonenkäänteineen aivan liian pitkältä. Siihen ei oikeastaan tehnyt edes mieli tarttua, joten olen viime päivinä ahkeroinutkin siivouksen saralla ja vältellyt Äkkisyvää.

Kirja oli loppuun asti yhtä sekava. En pysynyt alkuunkaan kärryillä henkilöistä ja heidän tehtävistään.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti