Sigurðardóttirin päähenkilöt, poliisi Huldar, hänen pomonsa Erla ja lastensuojelun työntekijä Freyja vihaavat toisiaan. Tosin Huldar menisi mielellään kaikkien kanssa sänkyyn. Poliisilaitoksellakin kaikki ovat kaunaisia eikä kukaan pidä kenestäkään. Kukaan ei myöskään peittele negatiivisia tunteitaan. Sillä näiden kirjojen maailma onkin niin uskomaton. Islannissa ei nähtävästi tarvitse edes yrittää esittää sivistynyttä. Sigurðardóttirin kirjoissa iso osa ajasta käytetään henkilöstön keskinäisten nahinoiden kuvailuun, mikä on aivan hauskaa.
Iänikuisessa koulukiusaamisteemassa ollaan kostovaiheessa, mikä on paljon käytetty juoniaihe dekkareissa. Tällä kertaa eivät kuitenkaan aikuiset, entiset kiusatut tapa kouluaikaisia kiusaajiaan, vaan joku tappaa kouluikäisiä kiusaajia. Siinäpä selviteltävää Huldarille ja kumppaneille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti