Tämä kirja oli armollinen hitaalle lukemiselle ja lukijalle, joka vain silloin tällöin ehti lukaista sivun, pari. Pysyin silti hyvin kärryillä.
Islannissa ollaan taas, ja Gunnhildur Gisladottir ratkoo rikoksia. Koska hän on niin hyvä, hän on saanut siirron pikkukaupungin poliisista pääkaupungin rikospoliisin ja loistaa tietenkin sielläkin.
Kirjan rikokset ovat kummallisia ja liittyvät Islannin pankkikriisiin. Kirjan loppu oli todella huono: käänsin sivua eikä siellä ollutkaan enää mitään. En tajunnut, että se loppui ilman, että murhaaja selvisi. Höh.
Aion silti lukea seuraavankin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti