sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Peter James: Kuolemaan asti sinun

Olen näköjään Peter Jamesin Roy Grace -sarjan edellistä osaa lukiessani avautunut huolella kaikista ärsyttävistä asioista näissä kirjoissa (Kuolema merkitsee omansa). Tässä kirjassa ne eivät vaivanneet ollenkaan niin paljon. Johtuu ehkä siitä, että tässä opuksessa solmittiin todella monta langanpäätä.

Roy Gracen ammoin kadonnut vaimokin havahtui koomastaan sen verran, että sai paljastettua Roylle olleensa tälle avioliiton aikana uskoton toisenkin kerran. Royn naiivius karisi kertaheitolla.

Tässä sarjan kahdennessatoista kirjassa juoni oli taas kerran omaperäinen. Lukija jäi tällä kertaa ihmettelemään, miten typerä englantilaisnainen voi ollakaan. Kantavana juonena on enkkunaikkonen, joka haluaa rikkaisiin naimisiin ja vielä enemmän rikkaaksi perijättäreksi. Sivujuonena tavataan kaikki vanhastaan tutut kriminaalit niin Englannista kuin Amerikoistakin.

Lukija palkittiin niin loistavilla juonenkäänteillä ja asioiden selviämisillä, että kyllä on kannattanut roikkua sarjan kannoilla. Valitettavasti en nyt ala kertoa parhaita paloja, vaikka mieli tekisi.

Lukekaa koko sarja alusta saakka.


Kaupanpäällisinä söpö kissakuva.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti