Peter James: Kuolemaan asti sinun

Olen näköjään Peter Jamesin Roy Grace -sarjan edellistä osaa lukiessani avautunut huolella kaikista ärsyttävistä asioista näissä kirjoissa (Kuolema merkitsee omansa). Tässä kirjassa ne eivät vaivanneet ollenkaan niin paljon. Johtuu ehkä siitä, että tässä opuksessa solmitaan todella monta langanpäätä.

Roy Gracen ammoin kadonnut vaimokin havahtuu koomastaan sen verran, että saa paljastettua Roylle olleensa tälle avioliiton aikana uskoton toisenkin kerran. Royn naiivius karisee kertaheitolla.

Tässä sarjan kahdennessatoista kirjassa juoni on taas kerran omaperäinen. Lukija jää tällä kertaa ihmettelemään, miten typerä englantilaisnainen voi ollakaan. Kantavana juonena on enkkunaikkonen, joka haluaa rikkaisiin naimisiin ja vielä enemmän rikkaaksi perijättäreksi. Sivujuonena tavataan kaikki vanhastaan tutut kriminaalit niin Englannista kuin Amerikoistakin.

Lukija palkitaan niin loistavilla juonenkäänteillä ja asioiden selviämisillä, että kyllä on kannattanut roikkua sarjan kannoilla. Valitettavasti en nyt ala kertoa parhaita paloja, vaikka mieli tekisi.

Lukekaa koko sarja alusta saakka.


Kaupanpäällisinä söpö kissakuva.