Antti Ritvasen Miten muistat minut kertoo tyypistä, joka opiskelee kirjallisuutta, on kirjailijan poika ja haluaisi itsekin olla kirjailija. Kirjan kirjoittaminen on kirjan kantava teema, jonka ympärille kaikki kietoutuu. Kuuluisa äiti kirjoittaa itse itsestään kirjaa, poika kirjoittaa äitinsä miesystävästä ja samalla äidistään.
Kirjaa lukiessani harhauduin miettimään, että vaikka tykkäänkin tosi paljon lukea kirjoja, en haluaisi kirjoittaa itse kirjaa. Pidän siitä, etten kirjaa aloittaessani voi tietää, miten kirja loppuu. Ja vaikka kirja ei loppuisikaan siten kuin haluaisin sen loppuvan, en osaisi itse kirjoittaa yhtään paremmin. En myöskään jaksaisi kirjoittaa tyhjänpäiväistä jaarittelua, joka ei näytä vievän juonta yhtään eteenpäin. Vaikka itse pidänkin hyvin taustoitetuista henkilöistä, ei kärsivällisyyteni riittäisi kirjoittaessani moiseen.
Miten muistat minut on armollinen lukijalle. Kirjassa kertovat elämästään vuoroin äiti, kirjailija Marjatta ja vuoroin poika, Jesse. Marjatan osuudessa Marjatan ja hänen suuren rakkautensa Linden nimet on muutettu sellaisiksi, minä ne esiintyvät Marjatan omaelämäkerrassa. Marjatan osuus on varmuuden vuoksi painettu vielä erilaisella fontillakin kuin Jessen osuus. Näin hitaampikin lukija pysyy kärryillä siitä, kuka kulloinkin kertoo. Samat tapahtumat tulevat usein kerrotuiksi kahteen kertaan, sekä äidin että pojan näkökulmasta. Tällainen tarkoituksellinen toisto tuntuu välillä puuduttavalta, koska puuttumaan jää, miksi tapahtumat on toistettu. Yleensä tällaisessa kerronnassa on joku pointti ja tapahtumien kannalta olennaista jännitettä.
Kirjan hahmot ovat suomalaisjulkkiksia ja välillä tulikin aavistuksenomainen ahaa-elämys jostain lööpeissä nähdystä. Hahmoihin on luultavasti koottu tällaisten pikkujulkkisten stereotypioita.
Kahlattuani urhoollisesti paksun kirjan loppuun olisin toivonut enemmän tunteenpurkauksia ja suuria paljastuksia. Niitä ei tullut.
En siis oikein pitänyt tästä kirjasta. Toisaalta, en useinkaan pidä kirjoista, jotka eivät ole dekkareita. Miten muistat minut on luultavasti oikein hyvä oman lajinsa edustaja, vaikka se ei minua viehättänytkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti