Timanttitapaus on neljäs osa Hänen Majesteettinsa tutkimuksia -sarjaa, jossa ovat aiemmin ilmestyneet kirjat Windsorin solmu, Kolme koiraa haudattuna ja Mitä majesteettisin murha. Näissä aiemmissa kirjoissa seikkaili itse Englannin kuningatar Elisabeth II. Viimeisen kirjan ilmestyessä vanha kuningatar oli juuri kuollut, joten mietin, miten mahtaa sarjan käydä.
Hyvin kävi: kirjoissa rikoksia ratkoo edelleen kuningatar Elisabet II, nyt vain nuoruudessaan. Tässä kirjassa kuningatar on nuori, kahden lapsen äiti vuonna 1957. Kesti hetken, ennen kuin pääsin sisään ajanmukaiseen tunnelmaan. Jotenkin koko kirja oli kovin raskassoutuinen lukea, vaikka tästä sarjasta pidänkin. Välillä tuntui siltä, että kirjoittajankin on ollut vaikea muistaa, että kuningatar on tässä kirjassa nuori, ei vanhus.
Tapahtumat alkavat, kun epäsuhtainen pariskunta löytyy kuolleena. Käy ilmi, että he eivät olleet lainkaan pariskunta. Hauraat kytkökset kuningashuoneen suuntaan saavat kuningattarenkin kiinnostumaan tapahtuneesta. Kuningattarella on muitakin huolia: joku yrittää sabotoida hänen elämäänsä. Näppärä sihteeri Joan nousee arvoon arvaamattomaan kuningattaren apuna.
Kirjaan on ahdettu monenmoista tapahtumaa, ja osa jää kovin vähälle huomiolle. Poliisin tutkimukset ja keskinäiset kähinät jäävät sivurooliin. Joanin ja hänen kämppäkaverinsa suhteelle olisin suonut enemmänkin tilaa.
Kirjailija on joutunut penkomaan historiallisia lähteitä tapahtumien tueksi. Se lienee verottanut pontta juonen kehittelyltä.
Suomentanut Marja Helanen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti