lauantai 28. heinäkuuta 2018

S. K. Tremayne: Ennen kuolemaani

Mikähän siinä on, että Tremaynen uusin pitää aina lukea, vaikka edellinen ei olisi kummoinen ollutkaan. Ennen kuolemaani on ehkä aavistuksen parempi kuin aiemmat teokset, Jääkaksoset ja Tulilapsi. Juoni ei ollut ihan niin ennalta-arvattava, kuin alun perusteella ennätin kuvitella. Onneksi.

Kirja kertoo Kathista, joka on yrittänyt itsemurhaa mutta selvinnyt siitä. Hän on kuitenkin menettänyt muistinsa kaikkea tapahtumaan liittyvää koskien. Kath yrittää sitten ottaa selville, miksi hän on moiseen ratkaisuun päätynyt. Perheessä on autismin kirjon häiriötä oireileva tytär, jota ei ole haluttu diagnosoida, koska hän on niin ihana omana itsenään. Tytön erityispiirteet ovat kirjassa keskeisessä roolissa.

Jotenkin kirja ei lähtenyt lentoon. Kannessa hehkutetut kammottava valhe ja järkyttävä totuus ovat aikamoisia ylisanoja. Suurenmoinen ja aavemainenkaan eivät vakuuta. Loppu kuitenkin onnistui hieman yllättämään.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti