Käyttäytymispsykologi Alex King auttaa taas Tukholman poliisia rikosten ratkomisessa. Tällä kertaa uhka kohdistuu brittien Tukholman suurlähetystöön. Sinänsä mielenkiintoinen juonikuvio, ja avaa ikkunoita aiheeseen, josta en paljon ennalta tiennyt. Myös Alex Kingin tarkoin varjeltu perhetausta raottuu hieman.
Naisasioissaan King on sietämätön nahjus, eikä ansaitsisi enää uutta tilaisuutta. Kirjan kiintoisa juoni latistuu loppuratkaisua kohti. Siihen olisi voinut panostaa enemmän kuin käyttäytymisen teorioiden ripotteluun joka väliin. Lopussa on erikseen oikein esitelty kirjan teemaa, käyttövoimaa. Minun mielestäni dekkarit saisivat pysyä dekkareina, tietokirjat ovat sitten erikseen.
Häiritsevää käännöksessä on repliikkien osittainen puhekielisyys. Kaikkinensa kirjassa käytetty kieli on erittäin jäykkää ja virallista, kuten suurlähetystöissä asiaan kuulunee. Vielä kun mukana ovat jäykkinä tunnetut britit, niin kieli on sen mukaista. Kuitenkin henkilöiden repliikeissä viljellään kongruenssin puuttumista (teknikot tutkii) ja käytetään me-pronominin yhteydessä passiivia (me mentiin). Häiritsevää, ja antaa vaikutelman, että kääntäjä ei ole ihan kartalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti