sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Lars Pettersson: Kaamosmurhat

Hidasta luettavaa. Tapahtumat etenevät verkkaisesti, ihmiset ovat verkkaisia. Lapissa on tolkuttoman kylmä. Aina ei tiedä, ollaanko Suomen, Ruotsin vai Norjan Lapissa. Ei kai sillä väliäkään ole. Kirjan alussa on Lapin kartta, josta voi mittailla etäisyyksiä. Pääasiassa kai ollaan Ruotsissa.

Koko ajan on pakkasta ja pimeää. Kirjan henkilöitä se ei kuitenkaan haittaa. Tarpeeksi vaan päälle, niin tarkenee. Entinen juristi ja syyttäjä Anna Marit on palannut kotikonnuilleen poroisännäksi ja elelee kaksin pienen poikansa kanssa. Kiirunaan on saatu uusi poliisi, Melker, sijaiseksi. Melker on tosi symppis tyyppi. 

Ihana kirja. Murhista huolimatta.



2 kommenttia:

  1. Hitaus ei ehkä ole dekkarin paras ominaisuus, mutta toisaalta Lapissahan kai ollaankin vähän kiireettömiä :) Itse olen lapinhullu, joten kiinnostava kirja siinä mielessä!

    Ääh, olinkin näköjään jo kirjautunut ulos omalta tililtäni... Kommentin laittoi siis Syksyn Lehti :)

    VastaaPoista
  2. Kiva, kun käyt kommentoimassa! Tykkään kirjoista, joissa ollaan Lapissa, Islannissa, Grönlannissa tai muissa kylmissä, jännissä paikoissa.

    VastaaPoista