sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Sara Blædel: Uhrilehto

Ah, pitkästä aikaa hyvä kirja. Luulin jo, että jokin on vialla, kun kaikki kirjat tuntuvat niin tylsiltä ja väljähtyneiltä. Viimeaikaiset lukemiseni vaan ovat näköjään olleet tylsiä ja väljähtyneitä.

Blædelin sankaritar Louise Rick on tanskalainen poliisi, joka on virkistävän normaali. Louisella on ottopoika Jonas, jonka tarinaa en kyllä aiemmasta kirjasta muista, mutta Louise on Jonakseen hyvin kiintynyt. Tässä kirjassa selviää ikävä tapahtuma Louisen menneisyydestä ja samalla muutama muukin keissi saa päätöksensä.

Kirjan ihmiset ovat mutkattomia ja menneisyyksistään huolimatta ihastuttavan tavallisia. Kukaan ei kuule ääniä tai ryve ongelmissaan. Louisekaan ei saa kiperissä tilanteissa yliluonnollisia voimia tai muita kykyjä. Tykkään. Kirjassa ei myöskään ole typeriä kirjoitusvirheitä tai asiavirheitä. Ainakaan sellaisia, että minä olisin huomannut.


2 kommenttia:

  1. Kiva postaus! Positiivista tuo tavallisuus on kyllä :) Olen lukenut Blaedelilta jotain, mutta en muista kirjan nimeä. Muistelen vain hämärästi, että varmaan se oli ihan hyvä.

    VastaaPoista
  2. Blaedelit kannattaa lukea. Ne on hyviä! Varmaan juuri tavallisuuden ansiosta.

    VastaaPoista